đŸ§Ș Kemia 7. lk
⏱ 45:00
1/1
đŸ„œ
Kappale 1
Työturvallisuus
Kemian luokan sÀÀnnöt, varoitusmerkit, kemiallinen tutkimus ja kaasupoltin
PyyhkĂ€ise eteenpĂ€in →

đŸ§Ș MitĂ€ kemia on?

Kemia on kokeellinen luonnontiede, joka tutkii aineiden rakennetta, ominaisuuksia sekÀ aineiden muuttumista toisiksi aineiksi.

Kemian luokan 10 sÀÀntöÀ:
  • Työskentele rauhallisesti
  • Huolehdi siisteydestĂ€
  • ÄlĂ€ tee omia kokeita ilman lupaa
  • KĂ€ytĂ€ suojalaseja ja työtakkia
  • PidĂ€ pitkĂ€t hiukset kiinni
  • ÄlĂ€ maista mitÀÀn ainetta
  • Lajittele jĂ€tteet ohjeiden mukaan
  • Pese kĂ€det tunnin lopussa

⚠ Varoitusmerkit

Kemikaalien pakkauksissa on kansainvÀlisiÀ varoitusmerkkejÀ:

MerkkiTarkoitus
đŸ”„ SyttyvĂ€Syttyy helposti tuleen
☠ VĂ€litön myrkyllisyysVoi aiheuttaa kuoleman
⚠ TerveysvaaraÄrsyttÀÀ ihoa/silmiĂ€
đŸ§Ș SyövyttĂ€vĂ€SyövyttÀÀ ihoa/metalleja
đŸ’„ RĂ€jĂ€htĂ€vĂ€Voi rĂ€jĂ€htÀÀ
🌿 YmpĂ€ristövaaraVaarallinen eliöille
⭕ HapettavaEdistÀÀ palamista

🔬 Kemiallinen tutkimus

Tutkimus etenee: Tutkimuskysymys → Suunnittelu ja koe → Havainnot → PÀÀtelmĂ€ → Teoria

đŸ”„ Kaasupoltin

SytyttĂ€minen: 1) Tarkista kaasu 2) Sulje ilma-aukko 3) SytytĂ€ tulitikku 4) Avaa kaasuhana 5) Avaa ilma-aukko → sininen liekki

Keltainen liekki = ilma-aukko kiinni, ~1000 °C
Sininen liekki = ilma-aukko auki, yli 1200 °C
Kappale 1 — AvainkĂ€sitteet
đŸ„œ
Suojalasit
Suojaavat silmiÀ roiskeilta. KÀytÀ AINA kokeissa!
⚠
Varoitusmerkit
KansainvÀliset merkit kertovat kemikaalin vaaroista.
🔬
Kokeellinen tiede
Kemia tutkii aineita kokeilla, havainnoilla ja mittauksilla.
đŸ”„
Kaasupoltin
Sininen liekki on kuumin (yli 1200°C). SytytÀ ilma-aukko suljettuna!
📋
Tutkimuksen vaiheet
Kysymys → Koe → Havainnot → PÀÀtelmĂ€ → Teoria
🧮
KÀyttöturvallisuustiedote
Kertoo kemikaalin ominaisuudet ja turvalliset kÀyttötavat.
🏆

Testi: Työturvallisuus

10 kysymystÀ

đŸ„œ
Työturvallisuus — Yhteenveto
Kappale 1
đŸ§Ș Kemia on kokeellinen luonnontiede — tutkii aineiden rakennetta ja muuttumista
⚠ Varoitusmerkit kertovat kemikaalin vaaroista — opettele ne!
đŸ”„ Kaasupolttimen sininen liekki on kuumin (yli 1200°C)
đŸ„œ KĂ€ytĂ€ aina suojalaseja ja työtakkia — Ă€lĂ€ maista mitÀÀn!
🔬 Tutkimuksen vaiheet: kysymys → koe → havainnot → pÀÀtelmĂ€
🧊
Kappale 2
Aineiden ominaisuuksia
Olomuodot, olomuodon muutokset, pH-luku, tiheys ja muut ominaisuudet
PyyhkĂ€ise eteenpĂ€in →

🧊 Aineiden olomuodot

Aineet esiintyvÀt kolmessa olomuodossa: kiinteÀ, neste ja kaasu.

OlomuotoRakenneosatMuoto
KiinteÀLÀhellÀ, eivÀt liikuOma muoto
NesteKulkevat ohi toisistaanAstian muoto
KaasuKaukana, liikkuvat nopeastiTÀyttÀÀ kaiken

🔄 Olomuodon muutokset

Sulaminen: kiinteĂ€ → neste (sulamispisteessĂ€)
JĂ€hmettyminen: neste → kiinteĂ€
Kiehuminen: neste → kaasu (kiehumispisteessĂ€)
Tiivistyminen: kaasu → neste
Haihtuminen: neste → kaasu (pinnan kautta, alle kiehumispisteen)
Sublimoituminen: kiinteĂ€ → kaasu suoraan
HĂ€rmistyminen: kaasu → kiinteĂ€ suoraan

💡 Esimerkki: Pyykit kuivuvat pakkasella, koska jÀÀ sublimoituu vesihöyryksi!

đŸ§Ș pH-luku

pH alle 7 = hapan (sitruuna, etikka)
pH = 7 = neutraali (puhdas vesi)
pH yli 7 = emÀksinen (saippua)

Mitataan pH-paperilla tai pH-mittarilla.

📐 Muita ominaisuuksia

Tiheys = kuinka paljon tietty tilavuus ainetta painaa. Veden tiheys = 1,0 kg/l, raudan = 7,9 kg/l.

Kovuus = vastustus kulumista ja naarmuuntumista vastaan.

Liukoisuus = kuinka hyvin aine liukenee toiseen aineeseen.

Metallit johtavat sÀhköÀ ja lÀmpöÀ. Rauta, nikkeli ja koboltti ovat magneettisia.

Kappale 2 — AvainkĂ€sitteet
🧊
Kolme olomuotoa
KiinteĂ€, neste, kaasu — ero on rakenneosien liikkeessĂ€ ja etĂ€isyydessĂ€.
đŸŒĄïž
Sulamis- ja kiehumispiste
Jokaisella puhtaalla aineella on tarkka sulamis- ja kiehumispiste.
❄
Sublimoituminen
KiinteĂ€ → kaasu suoraan. Esim. jĂ€iset pyykit kuivuvat pakkasella.
🍋
pH-asteikko
Alle 7 = hapan, 7 = neutraali, yli 7 = emÀksinen.
⚖
Tiheys
Kertoo paljonko aine painaa. TiheÀmpi aine uppoaa, kevyempi kelluu.
đŸ§Č
Magneettisuus
Rauta, nikkeli ja koboltti ovat magneettisia metalleja.
🏆

Testi: Aineiden ominaisuuksia

10 kysymystÀ

🧊
Aineiden ominaisuuksia — Yhteenveto
Kappale 2
🧊 Kolme olomuotoa: kiinteĂ€, neste, kaasu
đŸŒĄïž Sulamispiste = kiinteÀ→neste, kiehumispiste = neste→kaasu
❄ Sublimoituminen = kiinteÀ→kaasu suoraan (jĂ€iset pyykit pakkasella)
🍋 pH: alle 7 = hapan, 7 = neutraali, yli 7 = emĂ€ksinen
⚖ Tiheys: tiheĂ€mpi aine uppoaa, kevyempi kelluu
🧂
Kappale 3
Seos ja puhdas aine
Heterogeeniset ja homogeeniset seokset, liuokset, alkuaineet ja yhdisteet
PyyhkĂ€ise eteenpĂ€in →

đŸ„Ł Seoksia on kaikkialla

Suurin osa ympÀristömme aineista on seoksia. Seos = vÀhintÀÀn kaksi ainetta sekoittuneena.

📊 Seosten luokittelu

Heterogeeninen seos: Eri aineosat nÀkyvÀt silmÀllÀ. Esim. rusinapulla, hiekka vedessÀ.

Homogeeninen seos: Tasainen koostumus kaikkialla. Ei voi erottaa silmÀllÀ. Esim. ilma, sokerivesi, messinki.
OlomuodotSeoksen nimiEsimerkki
kiinteÀ+kiinteÀmekaaninen seoskaneli-sokeri
kiinteÀ+nesteliete/geelimutavesi
kiinteÀ+kaasusavu/vaahtovaahtomuovi
neste+nesteemulsiomajoneesi
neste+kaasuvaahtokermavaahto

💧 Liuos

Liuos = homogeeninen seos liuottimesta + liuenneesta aineesta. KyllÀinen liuos = enempÀÀ ei liukene.

⚛ Puhtaat aineet

Alkuaine: Koostuu yhdestÀ atomityypistÀ. Ei voi hajottaa. Esim. rauta, kulta, happi.

Yhdiste: Koostuu 2+ alkuaineesta kemiallisesti sitoutuneena. Esim. vesi (H₂O), ruokasuola (NaCl).
SeosPuhdas aine
Nimi/kaavaEi kemiallistaOn nimi ja kaava
Sula-/kpEi tarkkaaTarkka
KoostumusVaihteleeAina sama
Kappale 3 — AvainkĂ€sitteet
đŸ„Ł
Seos
VÀhintÀÀn 2 ainetta sekoittuneena. Useimmat ympÀristön aineet ovat seoksia.
đŸ‘ïž
Hetero- vs. homogeeninen
Hetero: nÀkyy silmÀllÀ (rusinapulla). Homo: tasainen (sokerivesi).
💧
Liuos
Homogeeninen seos: liuotin + liuennut aine. KyllÀinen = ei liukene enempÀÀ.
⚛
Alkuaine
YhdestÀ atomityypistÀ. Ei voi hajottaa. Esim. rauta, happi.
🧂
Yhdiste
2+ alkuainetta sidoksissa. Voidaan hajottaa kemiallisesti. Esim. vesi, suola.
📋
Seos vs puhdas aine
Seoksella ei ole kaavaa, puhtaalla aineella on tarkka sulamispiste ja kaava.
🏆

Testi: Seos ja puhdas aine

10 kysymystÀ

🧂
Seos ja puhdas aine — Yhteenveto
Kappale 3
đŸ„Ł Useimmat aineet ovat seoksia — vĂ€hintÀÀn kaksi ainetta sekoittuneena
đŸ‘ïž Heterogeeninen = nĂ€kyy silmĂ€llĂ€, homogeeninen = tasainen
💧 Liuos = homogeeninen seos, kyllĂ€inen = ei liukene enempÀÀ
⚛ Alkuaine = yksi atomityyppi, yhdiste = 2+ alkuainetta sidoksissa
📋 Puhtaalla aineella on tarkka sulamis- ja kiehumispiste, seoksella ei
🔬
Kappale 4
Ainesosien erottaminen
Suodatus, haihdutus, tislaus, kromatografia ja muut erotusmenetelmÀt
PyyhkĂ€ise eteenpĂ€in →

đŸ§č Seoksista puhtaita aineita

Seoksista saadaan puhtaita aineita fysikaalisilla erotusmenetelmillÀ. Ne perustuvat aineiden erilaisiin ominaisuuksiin.

Erotuskaavio: LĂ€htötilanne → [erotusmenetelmĂ€] → Lopputulos (puhdas aine tai seos)

📋 ErotusmenetelmĂ€t

MenetelmÀPerustuuEsimerkki
SuodatusHiukkaskokoHiekka vedestÀ, kahvinkeitto
HaihdutusKiehumispiste-eroMerisuolan valmistus
TislausEri kiehumispisteetNesteiden erottaminen
SentrifugiTiheys + pyöriminenVerisolut ja plasma
UuttaminenLiukoisuusTeen valmistus
ErotussuppiloLiukenemattomuusÖljy ja vesi
KromatografiaKulkunopeusVĂ€riaineiden erotus
UudelleenkiteytysLiukoisuus + lÀmpöKiteiden puhdistus

⚗ Tislaus tarkemmin

Seos kuumennetaan → aine jolla alhaisin kiehumispiste höyrystyy ensin → höyry tiivistyy jÀÀhdyttimessĂ€ nesteeksi.

Tislauslaitteisto: kaasupolttin → tislauskolvi → lĂ€mpömittari → jÀÀhdytin → kerĂ€ysastia

☕ Kahvinkeitto = suodatus + uuttaminen

Kuuma vesi uuttaa kahvista maun ja aromin. Suodatinpaperi pidÀttÀÀ kahvinporot.

Kappale 4 — AvainkĂ€sitteet
đŸ§č
Suodatus
KiinteÀ aine jÀÀ suodattimeen, neste menee lÀpi. Esim. kahvinkeitto.
☀
Haihdutus
Neste haihtuu pois, kiinteÀ jÀÀ jÀljelle. Esim. merisuolan valmistus.
⚗
Tislaus
Perustuu eri kiehumispisteisiin. Alhaisimman kp:n aine höyrystyy ensin.
🌀
Sentrifugi
Pyörimisliike erottaa tiheÀmmÀt aineet pohjalle. Esim. veren erottelu.
🎹
Kromatografia
Aineet kulkevat eri nopeuksilla ja erottuvat. Esim. vÀriaineiden erotus.
📊
Erotuskaavio
PiirretÀÀn kuva: lĂ€htöaine → menetelmĂ€ → lopputulos.
🏆

Testi: Ainesosien erottaminen

10 kysymystÀ

🔬
Ainesosien erottaminen — Yhteenveto
Kappale 4
đŸ§č Suodatus = kiinteĂ€ jÀÀ suodattimeen, neste lĂ€pi
☀ Haihdutus = neste haihtuu, kiinteĂ€ jÀÀ jĂ€ljelle
⚗ Tislaus = nesteiden erotus kiehumispiste-eron perusteella
🌀 Sentrifugi = pyörimisliikkeellĂ€ erotetaan tiheyseron perusteella
🎹 Kromatografia = aineet kulkevat eri nopeuksilla
🎓
LOPPUKOE
Koko koealueen laaja koe
40 kysymystÀ kaikista kappaleista. Lopussa arvosana ja palaute!
📊 Arvosana 4–10 asteikolla
đŸ„œ Työturvallisuus · 🧊 Olomuodot · 🧂 Seokset · 🔬 Erotus
⏱ Ei aikarajaa — vastaa rauhassa
📝

Loppukoe

Kaikki kappaleet · 40 kysymystÀ

Ladataan arvostelua...
—
đŸ„œ Työturvallisuus
Hienoa!
—
🧊 Aineiden ominaisuuksia
Hienoa!
—
🧂 Seos ja puhdas aine
Hienoa!
—
🔬 Ainesosien erottaminen
Hienoa!