Kemia on kokeellinen luonnontiede, joka tutkii aineiden rakennetta, ominaisuuksia sekÀ aineiden muuttumista toisiksi aineiksi.
Kemikaalien pakkauksissa on kansainvÀlisiÀ varoitusmerkkejÀ:
| Merkki | Tarkoitus |
|---|---|
| đ„ SyttyvĂ€ | Syttyy helposti tuleen |
| â ïž VĂ€litön myrkyllisyys | Voi aiheuttaa kuoleman |
| â ïž Terveysvaara | ĂrsyttÀÀ ihoa/silmiĂ€ |
| đ§Ș SyövyttĂ€vĂ€ | SyövyttÀÀ ihoa/metalleja |
| đ„ RĂ€jĂ€htĂ€vĂ€ | Voi rĂ€jĂ€htÀÀ |
| đż YmpĂ€ristövaara | Vaarallinen eliöille |
| â Hapettava | EdistÀÀ palamista |
Tutkimus etenee: Tutkimuskysymys â Suunnittelu ja koe â Havainnot â PÀÀtelmĂ€ â Teoria
10 kysymystÀ
Aineet esiintyvÀt kolmessa olomuodossa: kiinteÀ, neste ja kaasu.
| Olomuoto | Rakenneosat | Muoto |
|---|---|---|
| KiinteÀ | LÀhellÀ, eivÀt liiku | Oma muoto |
| Neste | Kulkevat ohi toisistaan | Astian muoto |
| Kaasu | Kaukana, liikkuvat nopeasti | TÀyttÀÀ kaiken |
đĄ Esimerkki: Pyykit kuivuvat pakkasella, koska jÀÀ sublimoituu vesihöyryksi!
Tiheys = kuinka paljon tietty tilavuus ainetta painaa. Veden tiheys = 1,0 kg/l, raudan = 7,9 kg/l.
Kovuus = vastustus kulumista ja naarmuuntumista vastaan.
Liukoisuus = kuinka hyvin aine liukenee toiseen aineeseen.
Metallit johtavat sÀhköÀ ja lÀmpöÀ. Rauta, nikkeli ja koboltti ovat magneettisia.
10 kysymystÀ
Suurin osa ympÀristömme aineista on seoksia. Seos = vÀhintÀÀn kaksi ainetta sekoittuneena.
| Olomuodot | Seoksen nimi | Esimerkki |
|---|---|---|
| kiinteÀ+kiinteÀ | mekaaninen seos | kaneli-sokeri |
| kiinteÀ+neste | liete/geeli | mutavesi |
| kiinteÀ+kaasu | savu/vaahto | vaahtomuovi |
| neste+neste | emulsio | majoneesi |
| neste+kaasu | vaahto | kermavaahto |
Liuos = homogeeninen seos liuottimesta + liuenneesta aineesta. KyllÀinen liuos = enempÀÀ ei liukene.
| Seos | Puhdas aine | |
|---|---|---|
| Nimi/kaava | Ei kemiallista | On nimi ja kaava |
| Sula-/kp | Ei tarkkaa | Tarkka |
| Koostumus | Vaihtelee | Aina sama |
10 kysymystÀ
Seoksista saadaan puhtaita aineita fysikaalisilla erotusmenetelmillÀ. Ne perustuvat aineiden erilaisiin ominaisuuksiin.
| MenetelmÀ | Perustuu | Esimerkki |
|---|---|---|
| Suodatus | Hiukkaskoko | Hiekka vedestÀ, kahvinkeitto |
| Haihdutus | Kiehumispiste-ero | Merisuolan valmistus |
| Tislaus | Eri kiehumispisteet | Nesteiden erottaminen |
| Sentrifugi | Tiheys + pyöriminen | Verisolut ja plasma |
| Uuttaminen | Liukoisuus | Teen valmistus |
| Erotussuppilo | Liukenemattomuus | Ăljy ja vesi |
| Kromatografia | Kulkunopeus | VĂ€riaineiden erotus |
| Uudelleenkiteytys | Liukoisuus + lÀmpö | Kiteiden puhdistus |
Seos kuumennetaan â aine jolla alhaisin kiehumispiste höyrystyy ensin â höyry tiivistyy jÀÀhdyttimessĂ€ nesteeksi.
Kuuma vesi uuttaa kahvista maun ja aromin. Suodatinpaperi pidÀttÀÀ kahvinporot.
10 kysymystÀ
Kaikki kappaleet · 40 kysymystÀ